Joulun jälkeistä höpinää.

Heissan kaikille :)
Pikku hetki onkin kirjoittamisesta vierähtänyt. Ennen Joulua oli sellaista hulinaa, että ei millään ehtinyt kuulumia kirjoittelemaan ja koulujen joululoman alkaessa suunnattiin saman tien Pohjanmaalle. Ja siellä ei tosiaankaan tullut pieneen mieleenkään läppärin käynnistäminen. Viime lauantaista torstaihin kului mun osaltani totaalisesti levätessä. Nyt vasta tajuan kuinka väsynyt olin. Osittain oli varmaan myös sitä, että viimein antoi itselleen luvan olla väsynyt. Öisin nukuin varmaan 11h ja päivistäkin suurimman osan ajasta vietin vaakatasossa tai puoli-istuvassa asennossa. Raskain esine mitä nostin oli kaukosäädin, hyvänä kakkosena haarukka ja kutimet.
Liikunta rajoittui jääkaapin, sohvan ja ulkosaunan väliin. Yhtään ylimääräistä askelta en varmasti ottanut. Ja kyllähän sitä ruokaakin upposi. Ennen pyhiä pidin aika tiukan linjan, aattona ja joulupäivänä söin kaikkea mitä ikinä mieleen tuli ja kaapista löytyi. Meni suolaista, makeaa ja molempia varmaan yhtä aikaakin sekä kyllä myös jokunen lasi viiniä.  Mitään morkkista tai huonoa omaa tuntoa en potenut sekuntiakaan. Tämän yhteistyön mitä olen Johannan kanssa tehnyt ehdottomasti suurin anti on ollut tuo muutos korvien välissä. Kehossakin on tapahtunut hurjan paljon, mutta suurinta iloa minulle tällä hetkellä tuottaa se että meikäläisen kamalan ankara suhtautuminen itseeni ja tekemisiini on saamassa järjellisiä mittasuhteita, edes jossain määrin. Enhän minä koskaan pilkunviilaamisesta pääse, se on ihan luonteenpiirre, mutta se että pystyn hetkittäin jopa vähän antamaan löysää itselleni on todella suuri askel minulta. Vielä kesällä mietin etelänlomalle lähtöänikin varmaan kolme viikkoa etukäteen, en suinkaan onnessani vaan ihan kamalan ahdistuneena kun jouduin luopumaan ruokavaliostani osittain ja treenaamaan ei päässyt. No se lomahan oli ihan huippu ja en tullut takaisin 29 kg lihavampana, joten aivan turhaan meni sekin hermoilu:D Mutta ihan vain esimerkkinä.. Tottahan se on, että tehdään mitä tahansa tavoitteellisesti on pystyttävä olemaan tiukka ja tekemään asiat täsmällisesti, mutta kyllähän mun ajatukset ja toiminta välillä ihan liiallisuuksiin meni ja menee vieläkin. Mutta uskon, että mä opin vielä. Ja onhan tässä pitkä matka jo kuljettu. "Valitettavasti" näen vanhemmassa pojassani samanlaisia luonteenpiirteitä. Nuori mies on erittäin vaativa itseään kohtaan ja tavoitteet niin koulussa kuin urheilussakin ovat kamalan korkealla, vaikka minä aina vain pyrin sanomaan, että parhaasi kun teet se riittää. Mutta täydellisyyteenhän tuokin pyrkii.. Toivottavasti saan tätä mun viimenään oppimaa viisautta vähän hivutettua myös tuohon nuoreen mieheen.

Mutta juu, pukki toi lapsille lahjoja, ovat ilmeisesti olleet kilttejä.. Ja ovathan he oikeestikin. Itsekin jotain pientä, mutta me ei ystävä eikä perhepiirissäkään juurikaan ostella toisillemme lahjoja. Nyt tosin näitten pyhien loputtua tarttee taas tuota vaatekaappia päivittää. Niin paljon keho muuttuu, että koko ajan SAA ostaa jotain uusia vaatteita. Vanhoja olenkin sitten jakanut pois ja jotain myynytkin, esimerkiksi takkeja. Mutta nyt ihan tuohon ale-mylläkän alkuun en ehtinyt, tarvii odottaa tilipäivää :)

Torstaina siis palattiin takaisin tänne todella ankeaan Kouvolaan. Siis lähinnä sään puolesta, voi morjes. Pimeetä ja märkää.. Täytyy varmaan katsella hiihtoreissun ajankohtaa tonne lapin suuntaan. Että edes lunta näkee tänä talvena. Ja kuten olen aikaisemminkin todennut, tää pimeys tekee mulle todella huonoa. Olen niin väsynyt ja nuutunut, että itteäkin oikein ärsyttää.
Eilen perjantaina siis palailin tuonne salille. Olikin ihan älyttömän hienoa mennä. Ihan ikävä oli jo ollut. Olkapäätreenillä aloittelin ja olihan toi hiilaritankkaus tehnyt tehtävänsä. Olisin jaksanut mitä vaan, ja koski niin älyttömästi. Mulla on aina vähän vaikeuksia saada kunnon poltetta lihaksiin, kun ei niin kamalasti niitä hiilareita ruokavaliossa ole, mutta nyt sattu niin paljon :D No nyt kun ruokavalioon on taas palattu, niin tollaista poltetta ei ole odotettavissa jatkossa. Tänään kävin aamuaerobisella tai itseasiassa spinningissä, mutta kuitenkin ja salilla ja tästähän se sitten jatkuu entiseen malliin. Ihana taas treenata, vaikka mulla ei suuremmin mitään motivaatio-ongelmia olekaan, väsymys sitä ongelmaa enemmän aiheuttaa. Oikein nyt pysähdyin ajattelemaan, että onneksi pystyy taas treenaamaan. Jotenkin palasi ne polviongelman ajat niin elävästi mieleen. Oikeesti niin ihanaa kun pääsee liikkumaan :)

-johanna-

Hei hulinaa..

Aika juoksee ja minä sen mukana. Melkoista kiirettä on pitänyt viime viikosta alkaen. Välillä tuntunut, että ei kerta kaikkiaan repeä joka paikkaan, mutta selvitty on jotenkin taas. No nyt onneksi vähän helpottaa, pienemmän miehen harjoituksista totaalitaukoa ja isompienkin treeniryhmä himmailee kohti joulua. Tosin tästä ei toi jälkikasvu niin innoissaan ole, kuin minä. Nehän painaisi menemään vaikka joka päivä. Töissäkin koko viime viikko oli ihan hurjaa kaaosta. Maanantaista kun alkoi niin sitä samaa rataa meni koko viikko. Päätä koski joka päivä :D Onneksi olen tähän asti pystynyt työni jättämään työpaikalle, en tee niitä kotona, enkä juurikaan myöskään mieti niitä. Siitä tämä muu kiireisyys on hyvä asia. Ainakin työasiat unohtuu. Koulujutuistakin olen selvinnyt kunnialla. Yksi tehtävä tuli täydennykseen takaisin, muut sain tehtyä. Ehkä mä joskus valmistun :D

Ja treenattukin on. Itseasiassa nyt on taas sen yhden viikon räpeltämisen jälkeen mennyt ihan mukavasti. Ainoa mikä syö naista on nämä säät. On niin liukasta, että ei uskalla oikein tuolla ulkona kirmata. No salille olen sitten mennyt aamuaerobisia tekemään. Eihän se samalta tunnu, kun ei saa raitisilmamyrkytystä :D mutta kaloreita palaa, se on pääasia.
Sunnuntaina treenasin Sampon kanssa jalkoja.. Ja aivan jalaton olen tällä hetkellä. Pelkkä jalkojen olemassa olo sattuu. En oikeastaan tee kyykkyä. Pelkään sitä tehdä yksin, kun tuo polvi jäi vamman jäljiltä vähän sellaiseksi kehnoksi ja liikerajoite on jonkinmoinen. Painoja en kauheesti uskalla yksin siihen laittaa. No nyt sunnuntaina kyykkäsin.. +100 kg oli mukavasti tangossa ja toistoja tuli yli kymmnen pariinkin kertaan, olen hämmentynyt. Ja nyt varsin kipeä :D Olen kyllä luonteisestikin aika vahva, mutta en ikinä olisi uskonut tuollaisia rautoja liikuttelevani kyykyssä, kun harjoituskertoja kyykyn suhteen on ollut tänä vuonna ehkä 10 tai alle. Mutta tässä on se juttu mikä mun tätä mun motivaatiota myös ruokkii. Omien rajojen ylittämisestä tulee ihan huikea tunne. Salaa on jopa vähän ylpeä itsestään.. Mutta liikaa ei saa olla, kehitys loppuu tyytyväisyyteen :)

Alla olevassa kuvassa rauta liikkuu tiimipäivillä..Kuvaaja Teemu Leppänen. On aika kamala kuva :D

Kun tehdään niin tehdään sitten kunnolla.

Tämä viiko vielä painetaan täysillä, sitten palautellaan ja lepäillään vajaa viikko. Olen sen ansainnut.

Mukavaa viikonjatkoa kaikille!

Uuteen nousuun :D

Otsikko kuulostaa ihan siltä, että olisi pitkä viikonloppu mennyt juhliessa ja vielä jatkuu :D No valitettavasti kerrottava, että näin ei mennyt.
Viime viikosta.. joo keskiviikkona menin treenaamaan, ja edelleenkään siitä ei tullut yhtään mitään, ei niin mitään. Hermo kiristyi äärimmilleen, kun yleensä mulla ei ole tällaisia ongelmia. Siinä kotiin pyöräillessäni mietin, että nyt riittää. Päätin ja pidinkin kaksi ihan totaalilepo-päivää. En tehnyt mitään ylimääräistä. Makasin sohvalla, kattelin tv:tä, varmasti tarpeeksi ja heiluttelin kutimia. En ole oikein hyvä vain olemaan, mutta nyt pakotin itteni siihen. Oikea liike oli, ja eilen treeni kulki taas vallan mukavasti.
Olen oikein ylpeä itsestäni, että jotain on noista valmentajan sanoista tuonne korvien väliin jäänyt. Joku aika sitten olisin vain hakannut päätä seinään ja treenannut, vaikka ihan selvästi joku pielessä. Minä toivon todella, että kaikki muutkin treenaajat, kuntoilijat kaikki, ymmärtäisivät sen, että kipeänä EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA PIDÄ TREENATA. Se on pahin karhunpalvelus mitä voi itselleen tehdä. Ensinnäkään siitä  treenistä ei ole mitään hyötyä silloin. Ja toiseksi ne jälkiseuraukset mitä siitä saattaa tulla on niin ikävät ja jopa pahimmassa tapauksessa hengenvaaralliset.  Lisäksi minusta se on todella epäkunnioittavaa ja ajattelematonta mennä salille pärskimään, köhimään ja niistämään. Ei muuta kuin levittää vaan tautia eteenpäin..

Ja onhan tällä viikolla muutakin elämää kuin treenaaminen, onneksi. Joululahjoja lapsukaisille pitäsi käydä vielä hankkimassa. Yleensä olen tämän asian kanssa enemmän ajoissa liikeellä, mutta nyt on koulu ja työkiireet olleet sen verran vallalla, että en ole ehtinyt. Joulupukkikin kuulemma vielä tulossa. Vaikka onhan isompi pienempää jo valistanut tästä suuresta huijauksesta, mutta pienempi tahtoo vielä pitää uskostaan kiinni joten antaa mennä vaan :) Kuten jo aikaisemmin taisin mainita, en itse erityisesti tästä kamalasta kaupallisuudesta ja hössötyksestä välitä, mutta onhan se lasten aito ilo ihanaa seurata. Ja mulle suurin onni on se, että tänä jouluna minä voin olla kotona. Viime joulunakin aatto illan vietin töissä ja seuraavana päivänä aamuun.. Ei ollenkaan kivaa, ei itselle eikä lapsille. Ja vaikka olen monessa asiassa vähän sellainen, että kaikki tai ei mitään laitetaan peliin, niin onneksi olen tässä treenamisen ja muun elämän kanssa osannut ja muistanut säilyttää sen arvojärjestyksen mikä niille kuuluu. Eli lapset, perhe ja sellaiset asiat aina ensin, sitten vasta treeni. Niin sen pitää olla.

UGH. OLEN PUHUNUT !

Hyvää viikkoa kaikille!!

Jupinaa.

Täällä taas:) Arkea mennään.. Ei ihan super ole tää viikon alku ainakaan ollut. Jotenkin on ihan nuutunut ja väsynyt olo. Treenikin jotenkin takunnut. Tai aerobinen kulkee kyllä, mutta rauta on tavallistakin painavampaa. Tänä aamuna oli kyllä aavistus viileetä juosta, mutta kun kerran olin päättänyt niin tienpäällä oltiin klo 5.30..
Mun auto on tällä hetkellä rikki/särki/paskana. Ihan miten sen haluaa ilmaista. Kuntoon tulee ensi viikonlopulla tai seuraavalla viikolla. Joten nyt sitten pyöräillään, töihin, salille joka paikkaan. Itse en henkilökohtaisesti koe pyöräilyä ongelmaksi, töihinkin pääsen nopeemmasti melkein kun autolla. Mutta tää muun elämän logistiikkaongelma ärsyttää. No näillä mennään..

 Onneksi kuitenkin ulkona on valkoista ja pakkasta, tästä nyt se vesisade oikeastaan puutusikaan. Mutta minusta on ihan ok sanoa, että aina ei kulje niin hyvin. En voi nimittäin uskoa, että aina on vaan ihqusuperfantsuu.. Ei elämä sillee mene. Minä en henkilökohtaisesti edes jaksa lukea sellaisia blogeja joissa koko elämä on vain järkyttävää hehkutusta.

 Ihanaa on kuitenkin se että kohta on Joulu! Itse en siitä kamalasta krääsän ja lahjojen hamstraamisestai niin perusta, mutta tunnelma on ihana. Kynttilät, kuusi, koristeet yms. ja tietysti lasten ilo JA RUOKA! Siitähän minä tykkään! Tosin aijon kyllä aikapitkälti pysytellä ruokavaliossani, kahdeksan kuukauden diettaamisen jälkeen muistaa hetken, että ihan kaikkee ei kannata kitaansa ahtaa. Mutta vähän voi ja aijon herkutella. Treenitaukoa olen päättänyt pitää joulunaikaan, koska lähdetään sukuloimaan jo ennen pyhiä. Vähänhän tässä taas jo on hermoa kiristänyt tuleva tauko:D Mun pedantti luonne kun ei oikein sulata noita poikkeamia päiväjärjestyksestä. Mutta teen itseni kanssa töitä koko ajan ja aijon kestää tämänkin tauon kuin NAINEN. Ja tiedänhän minä, että hyvää tekee välillä palautella.

Vaikka isku ei tällä hetkellä paras mahdollinen olekaan salille menen taas töiden jälkeen. Jospa sieltä se isku tänään löytyisi. Vielä vähän arvon teenkö jalkoja vai mitä tänään. Tuli jalat siitä tiimipäivästä niin kipeiksi, että huheijaa.. Täytyy nyt vähän tunnustella antaisko lepoa niille vielä tänään. Olen varmaan lenkilläkin ollut huvittava näky, kun olen yrittänyt juosta.. lähinnä klenkannut eteenpäin :D

Eli leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä ---->

Eilistä päivää

Uusi yritys..Äsken kirjoittelin pitkät tarinat ja hupsis vaan, bittiavaruuteen katosi koko juttu. Todella ärsyttävää..

Mutta siis..Minun normaalista lauantai-illasta poiketen olin poissa kotoa :) Olen juu nykyään vähän tylsä siinä mielessä, että eipä tule juurikaan missään juhlimassa tai muuallakaan käytyä. Ehkä sitä on vain juhlinut aikanaan niin paljon, että kiintiö on täyttynyt. Jotenkaan en jaksa sitä baarissa riekkumista enää. Tai sitten olen vain vanha.

Meillä oli eilen tiimipäivä (ilta). Ensiksi oli luento-osuus, jonka aiheena oli putkirullaus. Siellä ohjaajan opastuksella käytiin läpi koko kroppa alkaen pohkeista ja päätyen hauiksiin. Jalkojen rullailu ei ollut mitenkään kamalaa. Olihan jossain kohdissa kipeitäkin paikkoja, mutta ei mitenkään ylitsepääsemättömiä hetkiä koettu. Mutta mitä ylemmäksi kropassa noustiin, sitä pahemmalta alkoi tuntua. Selkää rullailtaessa jokin nikama vissiin naksahti paikalleen ja mulle tuli niin paha olo, että huhuijaa. Taisi veri päästä päähän saakka :D Onneksi huonovointisuus meni ohi hetken kuluttua. Kaikkein kipeimmät oli mulla ehdottomasti kyljet ja latsit. Pelkkä rullan päälle käyminen sattui, saati sitten että olisi siinä vielä liikkunut, ei tullut mitään.
Täytyy oikeasti yrittää ottaa tuo rullailu ihan joka viikoiseksi ohjelmanumeroksi.

Rullailun jälkeen ohjelmassa oli jalkatreeni by Sampo Kirjovaara. Tehtiin neljän liikkeen setti takareisille ja kolmen liikkeen setti etureisille. Takareisiä neljä kierrosta, etureisiä kolme. Vähän oli aluksi vaikeuksia saada tuntumaa rullailun jälkeen, mutta kyllä se sieltä löytyi kun lastattiin prässiin tarpeeksi rautaa :) Pariin otteeseen sai itteään kasailla, ettei tullu yrjö kylään. Hyvä treeni siis.

Salilla oli paikalla myös valokuvaaja, joka otti kuvia meistä koko päivän ajan. Lisäksi hän otti yksittäiskuvia niistä ketkä halusivat. Ja miehän halusin. Koskaan ei ole ennen tuollaisia kuvia otettu. Ihan jännittää mitä sieltä tulee. Laitan niitä sitten tänne, jos ovat julkaisukelpoisia. Valokuvaaja oli hyvä, kuvien onnistuminen taitaa tässä tapauksessa olla mallista kiinni.

Ai niin ja nythän meillä on sitten tällaiset pipot. Mulle vähän huonosti sopii mitkään hatut tai pipot, mutta tää istui munkin nuppiin ihan mukavasti. Kuva vähän huono, kun juuri kuvaushetkellä oli tuon yli 40 kg painavan koiran pakko päästä samalle sohvalle, ja melkein syliin :)

Nyt jatkan tätä sunnuntaita sytyttelemällä jouluvalot ja parit kynttilät :)